Tänään keskustelin erään ystäväni kanssa valokuvaamisesta ja kameroista tietenkin. Ystävälläni on ollut pieni hankitaputki päällä. Hän on ostellut uusia objektiiveja ja muutakin viime aikoina. Sanoin hänelle, että nyt et saa ostaa mitään vähään aikaan, vaan kuvaat ja harjoittelet kuvaamista, koska uudet välineet eivät tee sinusta parempaa kuvaajaa.
Paremmaksi kuvaajaksi tullaan harjoittelemalla eli kuvaamalla. Oman kaluston ja sen ominaisuuksien osaaminen niin hyvin, että niitä ei tarvitse enää ajatella mahdollistavat keskittymisen kuvaamiseen. Yksinkertainen kalusto on helppo hallita.
Yllä oleva kuva on esimerkki melko yksinkertaisella välineistöllä tehdystä kuvasta, joka toimii. Kuvan miljöövalinta liittyy mallin työpaikkaan ja asiakkaani toiveisiin. Kuvassa olen käyttänyt kahta salamaa, mutta siltikin koko homma on tehty hyvin yksinkertaisesti. Salamat ja kamera olisivat voineet olla minkä merkkisiä tahansa ja lopputulos olisi ollut ihan samanlainen.
Päävalona oikealta olen käyttänyt metrisestä sateenvarjosta heijastettua Nikon SB-900 salamaa, jossa on kääntösuodatin Full CTO. Takavalona, joka tekee hiuksiin pienet kiillot, on toinen Nikon SB-900, jossa on niin ikään kääntösuodatin ja Honlphoto 1/4 Speed Grid. Kuvasin Nikon D700 kameralla ja Nikkor 70 - 200 mm zoomilla polttovälillä 110 mm.
Käytin kääntösuodattimia, koska tilan vallitseva valo on lähellä keinovalon lämpötilaa, ja näin vältin sekavalon salamoiden ja vallitsevan välillä.
Lopullinen valotus kuvalle on f/2.8, 1/40 s. ja ISO 500. Aukon valitsin siksi, että halusin häivyttää taustaa niin paljon kuin mahdollista. Kameran valkotasapaino on keinovalolle säädetty, jotta kuva olisi oikean värinen. Kääntösuodattimilla varustetut salamat tekevät keinovalon väristä oranssia valoa.
Kuvalle ei ole tehty muuta jälkikäsittelyä kuin keskisävyjä nostettu hieman ja samoin kontrastia.
7 kommenttia:
Moi Matti,
Suurkiitos blogista, todella jees.
Tyhmä kysymys liittyen näihin kuvauksiin. Kirjoitat asettaneesi keinovalon valotasapainon asetukseksi kuvatessasi kääntösuotimilla, mutta oletko huomannut pääsetkö samaan lopputulokseen jos kuvaisit AWB:lla?
Itse kuvaan RAW:ta lähinnä laiskuuttani pelkästään AWB:lla ja säädän kuvan sävyt sitten koneella.
Lähemmäs totuutta pääsee varmasti helpommalla tuolla sun tavalla, mutta onko sulla käsitystä, että sillä olisi vaikutusta sävyjen toistoon?
Hyvää kesän jatkoa!
Pelkällä kuvaamisella ei tule koskaan paremmaksi kuvaajaksi.
Kuvaamistaan pitää jakaa ja keskustella siitä.
Erinomainen asia on keskustella nimenomaan koulutettujen ammattilaisten kanssa.
Suomalainen kuvatuontanto on juuri siksi yleisesti niin heikkotasoista, koska keskustelua itse kuvasta ei ole oikeastaan ollenkaan.
Tämä taas johtuu monestakin syystä, eikä vähiten suomalaisten uskosta siihen, että väline tekee kuvan ja toisaalta kuvaajien tunneköyhyydestä, kuvilla ei ole mitään viestiä, koska kuvaajillakaan ei sitä ole.
jp
Taas hieno ja havainnollinen esimerkki, erityisesti arvostan haavainnekuvan selitteitä. Kiitos.
Omaan silmään kuvassa kohde irtoaa hieman turhankinpaljon taustasta luoden kovin kaksiulotteisen vaikutelman henkilöstä. Hieman kuin olisi yhdistetty 2 kuvaa tai käytetty pahvihenkilöä mallina. Yritin keksiä miksi, ja tulin siihen lopputulokseen, että vaikutelmaa luovat monet pienet asiat. Vallitsevan valo on ilmeisesti ollut hieman sinisempää kuin salamat, mahdollisesti hyllyjen sinisten tukiosien luoman heijastuksen vuoksi. Tämän takia tausta ja kohde ovat hieman erisävyiset. Myös lyhyt syvätervyysalue johon ei satu mitään muuta kuin pääkohde ilmeisesti vaikuttaa asiaan. Osittain tämä taas päätelmieni mukaan johtuu jalkojen ja lattia poisrajaamisesta.
Pienempänä kuva toimii mainiosti, mutta suuremmassa versiossa yllämainitut asiat pomppaavat hassusti omaan silmään.
Tätä ei ole tarkoitettu mitenkään "huono kuva horistontti vinossa" huuteluksi, vaan kirjasin vain ylös muutaman huomion siitä, miksi kuva näyttää omaan silmääni siltä kun se näyttää, josko joku osaisi löytää vielä jotain mitä itse en huomannut. Lisättäköön vielä, että koska asiakas on ollut ilmeisen tyytyväinen kuvaan on kyseessä hyvä kuva. Riippumatta minun mielipiteestäni.
Matti sanoi: "Käytin kääntösuodattimia, koska tilan vallitseva valo on lähellä keinovalon lämpötilaa ".
Minäkin säädän valkotasapainon usein vasta koneella. En omista salamaa, mutta olen sellaisen hankkimista harkinnut. Varsinkin nämä sinun kirjoituksesi kasvattavat kokeilunhalua. Minua kiinnostaa tietää, arvioitko vallitsevan valon värilämpötilaa ihan silmämääräisesti vai onko siihen hommaan olemassa jotain mittareita? Varmaan ottamalla testikuvia jollain tietyllä WB-asetuksella voisi lämpötilaa arvioida/haarukoida?
Ei tällaisia asioita tarvitse juurikaan ilman salamaa kuvatessa harkita, kun harvemmin pystyy valonlähteisiin vaikuttamaan.
Anonyymille: Olen huomannut, että valkotasapainon asettaminen lähelle lopullista jo kuvausvaiheessa helpottaa kuvan arviointia kuvaustilanteessa. Lopullisen kuvan kannalta on sama missä vaiheessa valkotasapaino säädetään, jos kuvataan raakana.
Jorelle: Kiitos muistutuksesta.
Hannulle: Vaikutelmasi on oikea, eikä kuva ole saatumalta tuollainen. Kyseessä on tilaustyö ja juuri siksi kuva on tehty noin.
Lasselle: Värilämpötilaa voi mitata siihen tarkoitetulla mittarilla, joka muistuttaa hieman valotusmittaria. Käytännössä arvioin silmällä tai kameralla valaistusta kuvauksessa. Miljöössä on miltei aina jonkilainen sekavalo, vaikka miten yrittää säätää, mutta pitää yrittää löytää paras kompromissi.
Morjesta,
Jälleen kiitos kokemuksesi jakamisesta. Tämän tyyppisissä kirjoutuksiisa olisi mukava myös nähdä tarkemmat tiedot salamoiden tehosäädöistä.
Tiedän, että tehonsäädöt kiinnostavat, mutta niiden kertomiselle on pari hidastetta.
Ensinnäkin, kun kuvaan, niin en kirjoita ylös tehoja. Aloitan jostakin ja usein se toimii, mutta joskus pitää hieman säätää. Kuvauksen jälkeen en muista tarkalleen miten tehot olivat, eikä sitä näe EXIF- tai muustakaan tiedoista.
Toiseksi, tehoasetuksista ei olisi kovin paljon hyötyä, koska niihin vaikuttavat niin monet asiat. Esim. varjon tyyppi ja merkki, valon etäisyys kohteesta, salaman zoomin asento, mahdollinen värikalvo salaman edessä, hunajakenno vai ei jne.
Ymmärrän kyllä, että salaman tehoasetus on kiinnostava, mutta kaikki nuo mainitut muutkin seikat vaikuttavat aivan samalla tavalla valotukseen ja valaistukseen.
Yleensä tämän kaltaisissa kuvissa takaa tuleva korkovalo on pienimmällä teholla ja varjon kautta heijastettu salama ( SB-900 ) ehkä n. 1/16 teholla.
Lähetä kommentti