Ok, kakkulat ovat käytettyjä ja lisäksi tarkennus pitää tehdä käsin, mutta kaikkea ei voi saada.
Laajakulma Nikkor Ai 28 mm f/2.8. Valovoimaa n. aukko enemmän kuin tyypillisessä kittizoomissa ja optinen laatu vähintään samaa tasoa. Pienikokoinen ja metallirakenteinen, joten kestää kovaa käyttöä vielä muutaman vuosikymmenen.
Kontrastikas ja teräväpiirtoinen täydeltä aukolta alkaen, mutta terävyysalue voimakkaasti kupera, joten täydellä aukolla kuvan nurkat eivät aina ole terävyysalueella. Nikonilla on optisesti parempiakin 28 milllisiä, mutta tämä versio ei ole todellakaan huono. Maksoin omastani käytettynä 100 euroa.
Normaali Nikkor Ai 50 mm f/2. Valovoimaa pari aukkoa enemmän kuin kittizoomeissa ja optisesti vähintään samaa tasoa. Tämäkin on pieni ja tukevarakenteinen.
Täydellä aukolla kontrasti ja terävyys hieman lattea, mutta toimii hienosti esim. potreteissa. Aukon tai parin himmennys terävöittää kuvan mukavasti. Maisemat kannattaa kuvata aukoilla f/8 - 11, jolloin nurkatkin ovat terävät. Parhaimmillaan tosi skarppi ja toimii vaikka D3x:n kanssa. Maksoin omastani käytettynä 50 euroa.
Lyhyt tele Nikkor Ai 105 mm f/2.5. Jälleen hyvä valovoima ja tukeva rakenne, joka tuntuu painossa, sillä sitä on enemmän kuin muoviobjektiiveilla. Koko on kuitenkin mukavan pieni. Tästä objektiivista on pienempikin Ais-versio, joka on optisesti samanlainen.
Tämä legendaarinen Nikkor on optisesti huippua, eikä häpeä oikeastaan minkään objektiivin rinnalla. Suorituskyky on loistava heti täydeltä aukolta, mutta paranee vielä aavistuksen himmentämällä. Toimii lähilinssin tai loiton kanssa hienosti myös lähikuvauksessa. Maksoin omastani käytettynä 150 euroa.
Tele Nikkor Ai 200 mm f/4. Tässä valovoimalla ei voi kehuskella, vaikka sitä onkin aukon verran kittizoomia enemmän, mutta pieni koko vastaavasti tasapainottaa kokonaisuutta. Metallia ei ole tässäkään säästelty ja se tuntuu kaikin puolin laadukkaana kokonaisuutena.
Kuten edellinenkin tele, niin myös tämä on optisesti erinomainen. Täydellä aukolla voi joskus havaita pientä purppuraa kontrastikkaissa rajapinnoissa, mutta ei mitään hälyttävää. Terävyydessä ja kontrastissa ei ole moittimista ja parempaa saa hakea. Maksoin omastani käytettynä 100 euroa.
Koko setti siis 400 euroa, jolla ei saa mitään optiseselta suorituskyvyltään vastaavaa uutta tämän polttovälialueen kattavaa optiikkaa. Tämä on tietenkin hieman paradoksaalista, sillä 28 - 200 mm alue on käytönnöllinen vain täyden kennon kamerassa ja ne, joilla on varaa tai tarvetta esim. Nikon D700:lle tai jopa D3:lle eivät ehkä halua pihtailla objektiiveissakaan.
Käsitarkennus on toinen hankaluus, josta selviää kunnolla vain isolla etsinkuvalla varustetulla täyden kennon kameralla. Parhaidenkaan pikkukennoisten etsinkuvat eivät sovi hyvin käsitarkennukseen, ainakaan minun silmilläni.
Varsinkin 105 ja 200 milliset toimivat tosi hyvin pikkukennoisessakin ja kyllä tarkennuksen kanssakin toimeen tulee, jos kohde ei liiku vauhdilla. Telen lyhyt syväterävyysalue helpottaa käsitarkennusta, koska terävä kohta erottuu laajakulmaa paremmin.
Sitten on vielä tietenkin valotuksen mittaus, joka toimii vain Nikonin paremmissa malleissa. Tämä ei digiaikana ole mikään aivan ylitsepääsemätön asia, koska mittauksen voi yritys ja erehdys menetelmällä asettaa kohdalleen ennen kuvaamista. Sitä paitsi samalla oppii mittaamaan valoa omilla silmillään ja siitä taidosta on pelkästään hyötyä.
Muutamia tilannekuvausta haittaavia ominaisuuksia siis tulee kaupanpäälle näissä perinneobjektiiveissa, mutta suosittelen silti kokeilemaan niitä, koska siinä ohessa voi oppia valokuvaamisesta uusia asioita. Optisen tai mekaanisen laadun ja hinnan suhde ei ainakaan parane vaikka ostaisi minkä tahansa uuden objektiivin.
Päivitys: Automaattihimmennin toimii kaikilla Nikoneilla.
Sitten on vielä tietenkin valotuksen mittaus, joka toimii vain Nikonin paremmissa malleissa. Tämä ei digiaikana ole mikään aivan ylitsepääsemätön asia, koska mittauksen voi yritys ja erehdys menetelmällä asettaa kohdalleen ennen kuvaamista. Sitä paitsi samalla oppii mittaamaan valoa omilla silmillään ja siitä taidosta on pelkästään hyötyä.
Muutamia tilannekuvausta haittaavia ominaisuuksia siis tulee kaupanpäälle näissä perinneobjektiiveissa, mutta suosittelen silti kokeilemaan niitä, koska siinä ohessa voi oppia valokuvaamisesta uusia asioita. Optisen tai mekaanisen laadun ja hinnan suhde ei ainakaan parane vaikka ostaisi minkä tahansa uuden objektiivin.
Päivitys: Automaattihimmennin toimii kaikilla Nikoneilla.











16 kommenttia:
Mistä näitä vanhoja kiinteäpolttovälisiä kannattaa lähteä etsimään? Kameraliikkeiden käytettyjen listoilla on pääasiassa AF-D zoomeja.
mahti teksti! hyvää vaihtelua tuote kokeiluihin...kiva lukea jostain muustakin kuin uusimmista malleista. kateeksi käy kun Canonin digeihin ei käy suoraan 80-luvun loppua vanhemmat lasit, eivätkä ne ole mitään kovin tukevaa tekoa, siis mekaanisesti.
vessi
Olen ostanut omani Huutonetistä. Näitä pitää ostella silloin, kun sattuu vastaan tulemaan.
Ebay on toinen paikka, josta voi katsella ja ostella. Olen ostanut pari vastavalosuojaa ebaysta ja ainakin silloin kaikki meni hyvin.
Nikon kuvaajat ovat tässä suhteessa etuoikeutettuja, koska vanhat Nikkorit ovat hienoja objektiiveja ja niitä on käytettynä runsaasti liikkeellä.
Ihan jees näkökulma. Ehkä enempi olisi voinut painottaa sitä, että AI-s objektiivien kanssa valonmittausta ei toimi kuin satasarjassa ja sitä paremmissa rungoissa.
Lieneekö tässä korrektia mainostella omia tekeleitään, mutta esim seuraavan kuvan olen ottanut E-sarjan 2.5/35mm objektiivilla täydellä aukolla, runkona D200. Kyseinen objektiivi on jotakuinkin huonointa tasoa mitä näistä vanhoista Nikkoreista löytyy...
http://www.tuomokokkonen.1g.fi/kuvat/Vuosikansiot/2008/_DSC2208.jpg/full
Minulla vanhojen objektiivien hyödyntäminen lisääntyi kun hommasin niiden kanssa valoa mittaavan rungon, D200 ja nyttemmin D700. Aika hidasta hommaa on histogrammin kautta valotella, mutta toimiihan se esim makroillessa.
Paremmasta valonmittauksesta on sekin hyöty, että myös Lensbabyn käyttö helpottuu.
Himmennin toimii ihan normaalisti myös D90:ttä "pienemmillä" malleilla. Itse käytän D40:n kanssa silloin tällöin AI-s 105/4 Microa ja Series E 50/1.8:aa. Ns. pre-AI objektiivit pitää himmentää käyttöaukolle ja niitä ei ymmärtääkseni voi käyttää noiden "isompien" digirunkojen kanssa ollenkaan.
Itse aikoinani D100 Nikonin ja muutaman vanhan käsitarkenteisen optiikan omistaneena en innostunut niiden käyttämiselle. Tarkennus ei käsipelillä onnistunut edes kohtuudella ja nykyisellä 5D:kin AF on ylivertainen käsitarkennukseen verrattuna.
Itse kuvaan pääasiassa henkilökuvia, jolloin kuvattavan ilmeet ja tilanteet ovat niin tärkeitä etten käsitarkennuksen takia niitä pilaa. Mun digijärkkärien (4 kpl tähänasti) AF:t toimivat niin hyvin ettei käsitarkennusten perään huvita haikailla.
Kyllä automaatti on nykykameroissa käsitarkennusta nopeampi aina, mutta on tilanteita, joissa asialla ei ole merkitystä.
Tällaisilla objektiiveilla kuvaaminen on harrastus sinänsä. Automaatti on mukava, mutta joskus on kiva muistella menneitä käsitarkenteisen kanssa.
Hyvä huomio tuo himmentimen toiminta. Minullakin on D40, mutta en kirjoittaessani pystynyt asiaa varmistaan omalla kamerallani.
Anonyymin kateellisuuteen viitaten, Canoniin käy adapterin avulla esim. M42-kierteelliset lasit. Juuri vastikään itsekin näihin perehtyneenä olen erittäin tyytyväinen vanhojen objektiivien mekaaniseen laatuun sekä piirtokykyynkin. Varsinkin käsintarkennuksen "fiilis" on jotain aivan muuta, kuin nykylaseilla. Varmastikin hankalaa ensalkuun, mutta itse pidän kovasti. Adaptereita saa eBaysta parin euron kappalehintaan, 28/2.8 -kakkulastani maksoin kaikkine kuluineen 43 euroa ja 50/1.4:stä n. 80 euroa. Suosittelen.
käsitarkennusta helpottaa kameran etsimessä oleva "tarkennuspiste" (tai merkkivalo mikälie), joka kertoo tarkennuksen olevan kohdallaan!
itsellä nikon d5000 ja 180mm 2.8 ai-s.. pienelläkin etsimellä pärjää.
Käsitarkenteisilla putkilla on tosiaan mukava testailla kuvausta jollei ole kiire tarkentaa kuten Af-linsseillä. Ebay on turvallinen paikka ostaa optiikkaa ja tarvikkeita niihin ja kameraan. Siellä on myynnissä paljon tavaraa mitä Suomesta ei saa ja jos joskus on, huutonetissä hinnat tuppaa nousemaan ihan älyttömälle tasolle.
Kameran etsimessä oleva automaattitarkennuksen ilmaisin auttaa, mutta itse pidän sen avulla tarkentamista hankalana. Siinä pitää tarkkailla kahta asiaa, etsinkuvaa ja tarkennuksen ilmaisinta.
Koen, että en voi keskittyä kuvattavaan kohteeseen kunnolla, kun pitää katsella sitä pistettäkin. Meikäläisen prosessointikapasiteetti ei riitä kuin yhteen asiaan kerrallaan :-)
Olisi muuten aika hienoa, jos tähyslasilla oleva tarkennuspiste syttyisi, kun tarkennus on kohdallaan.
Huutonetissä todellakin hinnat ovat yleensä ihan mielikuvitustasolla, mutta välillä voi sieltäkin löytää jotakin. Ebayn valikoima on hyvä ja hinnat realistisella tasolla, mutta päälle tulee tietenkin rahti ja mahdollisesti vero sekä tulli.
Niin, valitettavasti Canonisteilla on ton viimeisen suhteen paremmin, sähkökontakteilla varustetulla adapterilla kun saa sen nimenomaisen punaisen laatikon välähtämään kun tarkennus on kohdillaan... Ja noilla adaptereillahan Canoneihin tosiaan saa kiinni vaikka ja mitä, taitaakin olla niin että ainoat mitä ei järkevästi EOSsiin kiinni saa on just tasan ne ammoiset FD-Canonit...
Nikonin vanhat optiikat ovat loistavia ja käsitarkennus on ongelma vain nopeissa tilanteissa ja niille jotka ovat alusta asti tottuneet automaattiin. Puolikennoisten kanssa tarkennus ei ole ongelma, vaikka filmikameraan (täyskennoisesta ei ole kokemusta) verrattuna vähän hankalampaa. Mutta mihin näistä optiikoista on kadonnut hahlo jonka kanssa vanhempien runkojen valotus toimi?
Se hahlo on ruuveilla kiinni alun perin ja näistä se on irroitettu, koska se on vain tiellä.
Sanoisin käsin tarkennuksen toimivuus riippuu myös objektiivista omalla makrollani menee hyvin mutta telellä taitaa jäädä tekemättä kuten laajamallakin lasillani. Silti ehkä joskus ostan ehkä jokusen kiinteän vielä lisääkin näistä vanhoista.
Lisäisin tähän, että nämä vanhat Nikkorit ovat erityisen oivia yöllä kuvatessa: kamera jalustalle, natiivi-ISO, f/8 ja tarkennus äärettömään. Nämä kun tarkentuvat äärettömään, ei sen toiselle puolelle, kuten AF-S-objektiivit.
Itselläni on yksi: 24 mm AI f/2.8, jonka löysin ebaystä postikuluineen noin satasella. Postikulut pysyvät pieninä kun tilaa Atlantin tältä puolen. En vaihtaisi huomattavasti kalliimpaankaan linssiin.
Lähetä kommentti